maanantai 29. lokakuuta 2012

Kynnet vol. 2 ja viikonlopun vipinöitä

Kävin taas viime viikolla ottamassa uudet kynnet Hemmottelupuoti Orkideassa. Tarkoitus oli siis taas testata kynsiä häitä varten, mutta sitten ihastuin noihin violetteihin paljetteihin ja pakkohan niitä oli testata. :D Ensi kerralla joudun myös menemään värikkäällä linjalla, koska joulukuussa meillä on juhlat joihin haluan pukuun sopivat kynnet. Mutta ehkä sitten taas seuraavat on lähempänä häiden värejä. :) Ja voihan noitakin kuvitella häihin, ehkä erivärisinä tosin. Paljetteja oli nimittäin myös hopeisina.


Nyt olen taas alkanut innostua hääjutuista. Vielä pitäisi raahata itseni Sinelliin tai johonkin muuhun askartelukauppaan ja hankkia niitä tarvikkeita kutsuja varten. Pääsis sitten askartelemaan ja testailemaan, ja toivottavasti keksimään, millaiset kutsut tehdään.

Sunnuntaina käytiin anopin kanssa Kuopion Hää- ja juhlamessuilla. Vaikka sinänsä en ihan hirveästi saanut sieltä irti, koska häät on Keski-Suomessa enkä ajatellut ottaa pitopalveluita tms. Savosta, oli ihan mukava ja antoisa reissu. Ainakin löysin potentiaalisen sormus-ehdokkaan! Tammikuussahan nuo samaiset messut on myös täällä Jyväskylässä, ja siellä olisikin sitten tarkoitus ottaa ilo oikein kunnolla irti. Tosin toivon kyllä, että siihen mennessä ollaan jo saatu taas jotain aikaiseksikin, eikä kaikki ole vielä näin levällään...

Annabella postasi blogissaan ihania ja hauskoja ajatuksia, josta löysin meille jotenkin niin sopivan pätkän, ja tulin hyvälle mielelle. Tässäpä se siis teillekin:

this says it all. Beautiful.
kuva

keskiviikko 24. lokakuuta 2012

Photo booth

Nyt kun olen selaillut häihin liittyviä kuvia ja blogeja, on sieltä noussut esiin photo booth. Idea vaikkuttaisi varsin hauskalta ja ruettiinkin nyt sulhasen kanssa miettimään, josko meidän häihinkin voisi ottaa sellaisen. Valokuvaus voisi olla järjestetty siihen hetkeen, kun vieraat odottelevat juhlapaikalla meitä saapuvaksi, koska siinä on kuitenkin jonkin verran tyhjää aikaa. Toisaalta, onko vieraat siinä vaiheessa vielä sillä tuulella, että rupeavat hassuttelemaan kuvissa..? :D Tokihan kuvaus voisi olla niinkin, että vieraat voivat illan mittaan siellä käydä niin halutessaan, mutta se vaatisikin sitten valokuvaajan olemaan koko ajan valmiudessa. Noh, alla kuitenkin ihan hauskoja ideoita valokuvaukseen:

Kaikki kuvat etsy.com

maanantai 22. lokakuuta 2012

Sekavaa

Nyt se on sitten ainakin viimeistään todistettu: migreeniä on vältettävä kaikin mahdollisin keinoin ennen häitä. Vaikka viikonloppuna migreeni vihdoin saatiin edes jotenkuten kuriin parin tiputuksessa käynnin myötä, ei sekään häiden edellä ole kovin hyvä vaihtoehto. Mun käsivarret nimittäin näyttää aivan karmaisevilta, koska kaikki verisuonet pakoili tippaa ja osuma saatiin vasta yhdeksännellä pistolla. Käsivarteni eivät siis todellakaan ole nyt siinä kunnossa, että voisin käyttää hihatonta hääpukua... Eikä tuo nyt muutenkaan kuulosta kovin mukavalta ennen häitä. Ei kyllä muulloinkaan, mutta etenkään nyt sitten silloin.

Nyt olen taas hieman innostunut häistä ja niiden järjestelyistä. En kuitenkaan vielä osaa tarttua toimeen. Hirveästi asioita pyörii päässä, mitä pitäisi tehdä, mutta silti kaikki tuntuu vielä liian aikaiselta. Mutta ehkä niitä kutsuja nyt vois ihan oikeasti rueta miettimään, koska mulla ei tosiaan ole vielä minkäänlaista hajua, millaiset kutsut haluan. Niihin kuitenkin varmaan saa aikaa kulumaan ihan kiitettävästi, eli mallikappaleita voisi olla hyvä jo alkaa väsäilemään.

Sulhanen ei ole oikein innostunut hääkarkeista edes ajatuksena. Itse keksin kaikenlaisia korvikkeita karkeille, kuten mustikkamehu pienissä söpöissä pulloissa, tai mustikkahillo. Tai tulitikkuaskit, joissa olisi esim. meistä yhteinen kuva kyljessä. Yksi idea olisi myös lyödä kaksi kärpästä yhdellä iskulla, ja käyttää paikka"kortteina" kiviä, joissa lukisi vieraiden nimet. Nämä kivet vieraat saisivat sitten ottaa häistä muistoksi mukaansa, eli erillisiä hääkarkkeja ei meiltä löytyisi. Tämä olisi hyvä vaihtoehto senkin takia, että olisipahan ainakin yksi asia vähemmän mietittävänä. Koska mulla ei tosiaan ole ollut minkäänlaista visiota hääkarkeista eikä paikkakorteista. Kätevää! Nyt pitäisi enää löytää sileitä, litteitä, mustia sopivan kokoisia kiviä, ja keksiä vielä, millä/miten niihin nimet kirjaillaan. Jotakin tällaista:

kuva   

kuva  













Kuten otsikkokin kertoo, on kaikki häihin liittyvä vielä melko sekavaa. Nyt on kyllä pakko rueta tekemään jotain, koska teen itseni hulluksi kun mietin mitä kaikkea pitäisi tehdä, mutten tee mitään. Vaikka aikaa onkin vielä hyvin, olisi varmaan viisasta tehdä pois alta jo ne asiat, mitä voi tehdä. Eli etsiä vaikka noi paikkorttien kivet, tai ainakin päättää, käytetäänkö niitä!

Kuuntelin eilen pitkästä aikaa häämarssia, joka meille olisi tarkoitus tulla ja se kuulosti taas niin ihanalta! En malta odottaa, että pääsen astelemaan sen tahdissa alttarille! :)

keskiviikko 17. lokakuuta 2012

Päänvaivaa

Huoh. Mulla on migreeni. Taas. Ja se laittoikin miettimään, että entä jos kärsin aivan kammottavasta migreenistä hääpäivänäni?! Varsinkin kun stressin myötä migreeni usein tuleekin. Aaapuva! Ei varmasti ole kovin mukavaa mennä naimisiin, jos päätä hakataan, sahataan ja paukutetaan samaan aikaan. Ja nykyisin migreenin aikana vaatii suurta keskittymistä ja ponnistelua, että pystyn puhumaan, joten mitä siitäkin tulee jos joudun viisi minuuttia tekemään töitä saadakseni sen yhden melko tärkeän sanan sanottua! Koska lääkkeet harvemmin tehoavat migreeneihini, tarvitsen pari päivää pimeässä lötköttelyä, jotta saan kohtauksen katkeamaan. Mutta enhän minä nyt omista häistäni halua jäädä pois tuon typerän taudin takia! En suostu! Ei kai tässä auta kuin toivoa, ettei migreeni päätä iskeä häiden aikaan, ja ehkä myös yrittää rentoutua ennen häitä, jottei ainakaan stressi lisää todennäköisyyttä migreenille...

kuva

maanantai 15. lokakuuta 2012

Musiikki

Tämä asia tuntuu tuottavan enemmän päänvaivaa kun osasin kuvitella... Bändi vai pelkästään soittolista ja kunnon kaiuttimet..? Alunperin meillä oli tarkoitus pyytää sulhasen kavereiden bändiä häihimme esiintymään. Ja itse asiassa sulhanen varmaan heiltä jo alustavasti kyselikin halukkuutta tällaiseen. Ajatus siis oli, että bändi soittaisi alkuillan ja sitten jossain vaheessa siirtyisimme nauhalta tulevaan musiikkiin. Mutta miten pitkään bändin pitäisi soittaa? Soittaako kyseinen bändi riittävän vaihtelevaa musiikkia, jotta kaikille löytyy mieleistä? Ja kokoamallamme soittolistalla on jo nyt yli 13 tuntia musiikkia jota haluamme häissämme kuulla, miten sille käy? Tokihan elävä musiikki on aina elävää musiikkia, mutta voisiko silti pelkkä soittolista riittää? Ja kunnon äänentoisto? Tämä  vaihtoehto tuntuu jotenkin niin paljon helpommalta. Ja saataisiin ainakin vaihtelevaa musiikkia ja sellaisia biisejä, jotka itse haluamme ehdottomasti kuulla. Ääh, vaikeaa! Ei kai se auta kuin jatkaa molempien vaihtoehtojen vertailua ja kysyä muidenkin mielipiteitä. Ja toivoa, että jompi kumpi vaihtoehto rupeaa jo pikkuhiljaa nousemaan toisen yli!

kuva

perjantai 5. lokakuuta 2012

Höpönlöpöä

Huhhuh, syysflunssa alkaa vihdoin ja viimein olla selätetty! Hääasioita ei ole ihan hirveästi viimeisen viikon aikana tullut pohdittua ja sen takia täälläkin on ollut hiljaista... :( Mutta ehkä nyt voisi taas yrittää virittäytyä jonkinlaiseen häätunnelmaan. :)

Olen miettinyt, milloin olisi hyvä aika esimerkiksi maalata ne mun tuikkukipot. Toistaiseksihan niitä on hankittu vasta puolet tarvittavasta määrästä, eli 40 kpl. Varmaan niitäkin kuitenkin kannattaisi rueta maalailemaan jo pikkuhiljaa, ettei nekin kaiken muun kanssa jää viime hetkeen. Jotenkin vaan tuntuu tyhmältä maalata niitä jo nyt kun aikaa kuitenkin vielä on. Itseasiassa pikkuisen reilu 10 kuukautta! Mutta anyway, kyllähän 80 tuikkukipon maalaamiseen hetki varmasti kuluu, eli pitäisi varmaan hakea ne takaisin sisälle tuolta varaston perukoilta ja tehdä sekin pois alta. Ja kun aloittaisi jo nyt, niin ei tarvitsisi montaa aina kerralla tehdä. Silloin ne saattaisi ehkä saada johonkin kuivumaankin ilman, että kissa tai koira tuhoaa ne. :D

Tällä viikolla rupesi ajatuksissa pyörimään myös häämatka. Tarkoituksemme on pyytää häälahjaksi rahaa häämatkaa varten, ja nyt mietinkin, varataanko häämatka jo nyt, vai pitäisikö se varata vasta häiden jälkeen kun on budjetti paremmin tiedossa. Sulhanen oli sitä mieltä, että varataan vasta häiden jälkeen ja lähdetään häämatkalle hieman myöhemmin. Itsekin olen ainakin vielä tällä hetkellä samoilla linjoilla, ei ole vielä ihan hirmuista matkakuumetta enkä jaksa miettiä, mihin sitä sitten lähtee. Ja jokatapauksessa ei olla lähdössä matkalle heti häiden jälkeen, eli kerkeäähän sen sitten varailla myöhemminkin.

kuva
Kutsukorttejakin olisi varmaan hyvä rueta jo miettimään, koska ajatuksissa oli väsätä ne itse, mutta en vielä yhtään tiedä, minkälaiset kutsut haluan. Siksi pitäisikin alkaa ideoimaan ja testailemaan, minkälaisia vaihtoehtoja on ja valita niistä mieluisin. Tämäkin tuntuu kuitenkin jostain syystä vielä liian varhaiselta, vaikka eihän se sitä ole! Täytyy varmaan vaan rueta tuumasta toimeen ja alkaa askarrella, eihän tästä muuten tule mitään. :D

Nyt kun rupesin tänne kaikkia ajatuksia kirjoittamaan, tuntuu, että kaikki on ihan levällään. Ollaan mietitty pitopalveluitakin, mutta yhteenkään ei olla vielä oltu yhteydessä. Pappi ei ole vielä varmistunut. En ole vielä laittanut hääpukua tilaukseen, koska kuvittelen että saisin muka hieman laihdutettua, enkä sen takia halua lähettää vielä mittojani valmistajalle. No, ehkä tämä on vain tällainen vaihe kun alkuinnostus on laantunut ja vielä tuntuu olevan pitkä aika itse hääjuhlaan. Täytyy siis vain rueta pikkuhiljaa toteuttamaan kaikkia näitä ajatuksia, eiköhän se siitä sitten taas lähde rullaamaan. :)

Jossain alkuinnostushössötyksen aikana sulhasesta tuntui, että itse häiden oikea tarkoitus ei olekaan enää niin merkityksellistä, vaan kaikki muu siinä juhlassa. Ymmärrän kyllä tämän näkökannan, koska olen perfektionisti ja tarkka asioista. Tämän takia haluan hääpäivästämmekin ikimuistoisen ja onnistuneen, ja päivään täytyy kuulua tiettyjä asioita, jotta se olisi onnistunut. Sulho taas on suurpiirteisempi, eikä pienillä yksityiskohdilla ole hänelle niin suurta merkitystä. Tottakai tärkeintä hääpäivässämme on rakkaus ja sen "virallistaminen". Tänään katseeni sattui kiinnittymään kihlasormukseeni ja muistin, kuinka onnellinen olen mieheni kanssa, ja kuinka tärkeä hän ja meidän yhteinen elämä minulle onkaan. Yritän muistaa nämä asiat myös hääpäivänämme, ja keskittyä myös siihen, että jos kaikki ei menekään niin kuin oli suunniteltu, ei kaikki ole pilalla vaan tärkein on edelleen jäljellä. <3

kuva