Nimi: oma vai miehen...

Olen viime aikoina pohdiskellut nimi asioita. Lähinnä siis sitä, otanko miehen sukunimen vai pidänkö omani. Aiemmin pidin oikeastaan itsestäänselvänä, että kun menen naimisiin, otan mieheni sukunimen. Nyt en ole enää niin varma ja se johtuu varmaan suurimmaksi osaksi siitä, että mies antoi siihen mahdollisuuden.

Olen perustellut nimen vaihtamista sillä, että haluan olla samanniminen kuin lapseni. Ajattelin siis, että lapset saavat isän sukunimen. Joni on kuitenkin sitä mieltä, että ennemmin saavat äidin kuin isän nimen. Tämä siis mahdollistaisi oman nimen pitämisen ja silti lasten kanssa samannimisenä olemisen. No, haluan kai kuitenkin, että koko perhe on samanniminen, olisi vain niin paljon helpompaa pitää oma nimi. Ja tykkään nykyisestä sukunimestäni! Kaksiosaista nimeä en halua, hyi miten pitkäkin se olisi! :D Joni ei myöskään halua ottaa minun sukunimeäni, ja ehkä minäkin olen siinä asiassa vielä jonkinverran vanhanaikainen, eli päätös saman- tai erinimisyydestä jää minulle.

Ehkä jään siis edelleen pohtimaan asiaa. Pääajatus on, että otan miehen sukunimen, mutta oman nimen pitäminenkin kyllä houkuttelee...