Hääviikko

Hääviikko alkoi kuten mikä tahansa viikko: töillä. Olin töissä vielä maanantain ja tiistain.Vappuaattona ei ihmeemmin juhlittu, koska tiedossa oli, että loppuviikosta on vielä paljon tekemistä häiden suhteen. Keskiviikkona käytiin ajamassa juhlapaikan luona nähdäksemme, missä kunnossa piha on. Oltiin pelätty, että se saattaisi olla kovinkin märkä ja mutainen, mutta kaikeksi onneksi pihassa oli vain yksi suhteellisen pieni märkä kohta, jonka pystyi kyllä kiertämään. Samalla käytiin kiertämässä läpi mahdolliset valokuvauspaikat samasta syystä: nähdäksemme, onko jokin paikka poissuljettu kokonaan märän maaston takia. Ennakkosuosikki Korpilahden vanha mylly osoittautui onneksi kuivaksi paikaksi, ja päätettiin käydä ottamassa kuvat siellä. Illalla maalailin vielä koivunoksia hopeisiksi ja suunnittelin loppuviikon ohjelmaa.

Silta vanhan myllyn takana

Torstaina Joni suuntasi heti aamusta parturiin. Minulla oli varattu kynsihuolto klo 12, ja sitä ennen ajattelin ehtiväni hoitaa monta asiaa, kuten käydä maksamassa kukat ja ostamassa puuttuvia tarvikkeita. Toisin kuitenkin kävi. Aamupalan syötyäni lähdin käyttämään koirat nopeasti pihalla. Ulko-ovi napsahti takanani kuitenkin lukkoon, ja avaimet, puhelin sekä koirien hihnat jäivät sisälle... Eipä sitten muuta kuin naapuritaloon kolkuttelemaan ja Jonille soittelemaan. Joni oli juuri parturinpenkissä ja soitti äitini paikalle (asumme siis heidän vanhassa talossaan). Noin tunnin odottelun jälkeen äiskä saapui, mutta hänelläpä ei ollutkaan enää sopivaa avainta. Jäimme siis odottamaan Jonia. Odottaessa haravoin pihaa ja kannoin lehtiä paljain käsin pois, jolloin kynteni ottivat aika pahasti osumaa. Onneksi olin vasta menossa laittamaan hääkynsiä! Kun olin ollut koirien kanssa pihalla noin kaksi tuntia, Joni viimein tuli päästämään mut sisälle. Tässä vaiheessa oli jo selvää, etten enää ehdi mihinkään muualle kuin suoraan laitattamaan kynsiä. Kaikki tämän aamun hommat jäi siis perjantaille. Pyysin äitiä kuitenkin käymään Sinellissä katsomassa valmiita opastekylttejä. Kun äiti soitti, että Jyväskylän ainoa Sinelli oli juuri sinä päivänä kiinni inventaarion takia, alkoi tuntua, että huono onni vainoaa hääjärjestelyjämme...

Kynsihuollon jälkeen suuntasin kohti juhlapaikkaamme, sillä saimme avaimet sinne torstaina. Paikalle tuli myös äitini, Joni ja yksi bestmaneista. Tarkoitus oli koristella paikka mahdollisimman valmiiksi, vain pöytien koristelu piti jättää perjantaille, koska pöytäliinat tulivat pitopalvelulta perjantai-iltapäivällä. Koko homma alkoi pöytien järjestelyllä, joka osoittautui kuviteltua haasteellisemmaksi. Pöydät olivat pitkiä, kymmenen hengen pöytiä, ja niitä olisi tarvittu yhdeksän. Lisäksi pitopalvelun pari pöytää ja tietysti meidän pöytämme piti saada mahtumaan järkevästi ja niin, että tilassa mahtuisi vielä liikkumaan. Tehtävä alkoi näyttää mahdottomalta, kunnes tajusimme laittaa muutamaan pöytään paikan myös pöydän päähän. Näin pystyimme luopumaan yhdestä pitkästä pöydästä ja lopulta kahdeksan pöytää menivät tilaan oikein mukavasti. Alunperin olin myös ajatellut, että kaikki pöydät olisivat samansuuntaisesti, mutta ne mahtuivat paremmin kun osa oli eripäin. Ja tilasta tuli kyllä oikein mukava niinkin. :) Kun pöytäongelma oli ratkaistu, kasasin koivunoksat maljakoihin, järjestelin kivet eteiseen, valmisteltiin leikkinurkkaus ja katsottiin muutoinkin paikat kuntoon. Tämän jälkeen käytiin vielä katsomassa toisessa askartelukaupassa, josko heillä olisi opastekylttejä ja olihan heillä. Huokasin helpotuksesta ja illalla vielä maalailin opasteisiin hopean pohjan ja kirjoitin roosalla meidän nimet. Ohjelmaa oli siis aamusta iltaan, ja kyllä illalla väsyttikin!

Perjantaina suunnattiin ensimmäiseksi kaupunkiin ostamaan vielä puuttuvat tarvikkeet. Samalla kävin maksamassa ne kukat, joita en eilen ehtinyt. Joni haki vuokraamosta pukunsa ja lunasti sormukset liikkeestä. Ehdittiinpä vielä käydä lounaalla, jonka jälkeen vietiin mun hääpuku Jonin vanhempien hotellihuoneeseen keskustaan, jossa mun oli tarkoitus lauantaina pukeutua. Samalla huomasin, etten enää ehdi ostamaan Pommaceja tervetulomaljoihin, joten taas puhelu äidille ja homma hoitui. Tämän jälkeen ajettiin kotiin pakkaamaan autoon kaikki loput hääpaikalle menevät tavarat + juomapuoli, ja lähdettiin ajelemaan kohti Moksia. Pojat asensivat äänentoistoa juhlapaikkaan sillä aikaa kun minä maalasin mustikanvarpuja hopeisiksi. Maalauksen lomassa iphoneni tippui taskustani maaliin, joten sain sitten puhelimestanikin teemaväreihin sopivan. Väri ei nimittäin lähtenyt takakuoresta irti... :D Appiukko naputteli opastekyltit keppeihin ja jääkaapit täytettiin juhlajuomalla.

Pian pitikin lähteä kohti Korpilahden kirkkoa kirkkoharjoituksiin. Paikalle tuli minun vanhemmat, Jonin vanhemmat, kaikki bestmanit ja tietysti me kaksi. Myös veljeni avovaimoineen piti tulla, mutta taas meitä kohtasi epäonni: heidän autonsa meni rikki juuri kun he olivat lähdössä Tampereelta. Onneksi he lopulta saivat auton lainaan ja itse asiassa vielä ehtivätkin harjoitusten loppuun. Kirkossa me mentiin Jonin kanssa ensin sakastiin juttelemaan papin kanssa, jonka jälkeen harjoiteltiin itse tapahtumia. Tähän tarvittiin veljeäni, koska hän soitti sisääntulomarssimme ja halusimme testata, kauanko kävely alttarille kestää ja onko biisi sopivan pituinen. Kun harjoitukset oli ohi, lähdimme viimein koristelemaan pöytiä, koska pitopalvelu oli tällä välin tuonut omat tavaransa juhlapaikalle. Onneksi meillä ei enää ollut juurikaan muuta koristeltavaa, vaan pääsimme melko nopeasti suuntaamaan kotia kohti. Iltaan asti meni kuitenkin tänäänkin. Minä hain kotoa tavarani ja koirat, ja suuntasin vanhempieni luo yöksi. Joni ja bestmaneidensa kanssa meille katsomaan jääkiekkoa.

Juhlapaikka valmiina

Hääparin pöytä

Väsymyksen tasosta kertoo ehkä ohjeet, jotka kirjoitin kaasoille perjantai-iltana siitä, mitä kirkossa tapahtuu. Koska Korpilahden kirkko on ristikirkko, ajattelin ohjeistaa, mistä ovesta mennään sisään ja tullaan ulos, jotta kaasot osaavat viedä riisit ja saippuakuplat oikealle ovelle valmiiksi. Kirjoittamani ohjeet kuuluivat näin: "Kirkkoon mennään sisälle, tai ainakin lähdetään pois." Ei kovin informatiivinen ohje, vai mitä? :D Sekavien ohjeiden lähettämisen jälkeen suuntasinkin nukkumaan, mutta eipä se uni sieltä ihan heti tullut...

Tässä vielä kynnet, en saa niitä enää siirrettyä oikeaan kohtaan...